Huomisen menestyjä on kestävä ja uudistumiskykyinen

Vieraskynä: Pekka Hokkanen

Koronakriisi on uudessa taitekohdassa. Etsimme rajoitusten ja niiden varovaisen purkamisen terveyttä ja taloutta suojelevaa tasapainoa.

Monilla elinkeinoelämän toimialoilla on kohdattu ennen näkemätön kysyntäromahdus, vienti yskii, investoinnit ovat jäissä ja työllisyysnäkymät ovat karut. Elvytystoimia tarvitaan kiperästi.

Koronakriisi poikkeaa monesta aiemmasta talouden kriisistä, sillä sen juurisyyt ovat tyystin muista poikkeavat. Aikaisemmissa talouskriiseissä yritykset ovat sopeuttaneet toimintojaan kysynnän mukaan, mutta tällä kertaa sopeutuminen on tapahtunut erittäin nopeasti.

Suurin ero aikaisempaan on se, että sopeuttamistoimien ohella yritykset ovat saaneet myös kehittämisrahoitusta esimeriksi Business Finlandilta tai ELY-keskuksilta.

Kehittämällä kestävää elinvoimaa ja työllisyyttä

Nyt, elvytys- ja tukitoimien keskellä on tuhannen taalan paikka uuden kehittämiselle. Monet myös Kasvu Open -sparrauksiin osallistuvista yrityksistä ovatkin saaneet kehittämisrahoitusta uusien liiketoimintojen kehittämiseksi.

Koronakriisi on entisestään korostanut, että elinvoima digitalisoituvassa toimintaympäristössä perustuu jatkossa kestävän kasvun ja työllisyyden varaan. Onkin hienoa, että monissa kehittämishankkeissa on huomioitu kestävä kehitys, vähähiilisyys tai ilmastonmuutoksen hillintä.

Juuri nyt yritykset kaipaavat useiden asiantuntijoiden apua kehittämishankkeisiinsa, mikä tekee Kasvu Openin toimintamallista erityisen sopivan tähän aikaan. Yritykset tekevät kiireen vilkkaan uusia avauksia ja kehittämissuunnitelmia, jotka myös realisoituvat nopeasti. Ensimmäiset uudet tuotteet tai palvelut ovat jo markkinoilla. Näillä yritysten kehittämillä uusilla ideoilla on iso merkitys koronakriisistä selviytymisessä.

Käsillä on isot talkoot ja myös julkisen vallan toimijoiden toimien tulee tukea kehitystyötä. Uudet innovatiiviset avaukset saavat tukea esimerkiksi talouden nopeaa elpymistä tukevista investoinneista.

Koronakriisin taloudellisista vaikutuksista toipuminen vaatii sekä sprintterin räjähtävää ripeyttä että pitkänmatkan juoksijan kestävyyttä.

Moninaiset toimet, joilla tavoittelemme uutta kasvua ja elinvoimaisuutta on löydyttävä yhteisestä työkalupakista. Esimerkiksi meillä Keski-Suomessa (Keski-Suomen liitto) laaditaan selviytymissuunnitelma siitä, miten Keski-Suomen elinvoima palautetaan mahdollisimman nopeasti.

Suunnittelu tehdään yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa. Mukana ovat muun muassa Keski-Suomen aluekehitysviranomaiset, yritykset, kunnat, koulutusorganisaatiot, elinkeinotoimijat, ammattijärjestöt, kolmannen sektorin edustajat sekä pankit.

Koronakriisin jälkeen kaikkea ei kannata korjata entiselleen

Ennen kaikkea koronakriisi on meille armoton testi; miten uudistumiskyvykkäitä olemme? Kriisi on haastanut monet toimintamallimme ja iso osa tämän poikkeuksellisen ajan vaatimuksista jää pysyviksi. On selvää, että tulevaisuuden menestyjiä myös yrityksistä ovat ne, jotka hyödyntävät uusia tapoja toimia ja tehdä työtä ja tulosta.

Jokainen kriisi avaa aina uusia näkymiä ja mahdollisuuksia. Ketteryys ja uudistumiskyky on merkittävä strateginen kompetenssi niin yksilöille, yrityksille, julkisille toimijoille kuin alueille ja kansakunnalle.

Koronakriisin jälleenrakennuksen tulee tavoitella uutta ja kriisiä edeltänyttä parempaa – ei kaikkea entiselleen korjaavaa.