Vetytalous Suomessa – Yrityksille vety on uusi mahdollisuus

Vihreän vedyn tuotanto perustuu uusiutuvaan energiaan eikä fossiilisiin polttoaineisiin, mikä tekee siitä merkittävän osan hiilineutraalia tulevaisuutta.

“Vety ei ole uusi juttu. Se on ollut teollisessa käytössä jo yli sadan vuoden ajan. Nyt on menossa jo kolmas vihreän energian kupla, tai ennemminkin vedyn kolmas tuleminen”, Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) vanhempi asiantuntija Elja Kallberg sanoo.

Hänen mukaansa ensimmäinen vetyaalto koettiin vuosituhannen vaihteessa, toinen vuosina 2008–2009. Nyt käynnissä oleva vaihe on voimakkain tähän mennessä. Mutta miksi juuri nyt?

Kallberg uskoo, että yhteiskunta on aidosti havahtunut, että sen pitää päästä pois fossiiliseen talouteen pohjautuvasta mallista ja siirtyä vihreään talouteen. 

“Maailma ei ole aiemmin ollut valmis vetyyn. Sama haaste on olemassa, sillä fossiiliset raaka-aineet ovat edelleen liian halpoja.” 

Geopolitiikka kiihdyttää energiakeskustelua

“Vihreän vedyn aikakausi alkoi Suomessa. ABB lanseeraa ohjelman vetytalouden kehittämiseksi Suomessa – mukana yli 50 toimijaa. Vetylaitos sai 60 miljoonan investointituen.” 

Uutisten ja vetyyn linkittyvien toimijoiden moninkertaistanut määrä kielii, että maailma – Eurooppa etunenässä – on murroksessa. Tekniikan kehittyminen, geopoliittiset muutokset ja kasvava investointihalukkuus vihreään energiaan ovat kiihdyttäneet vedyn roolin kasvua energiakeskusteluissa. 

“Euroopan tasolla vihreästä siirtymästä puhuttu paljon ja pitkään ilmastonmuutoksen takia. Vetytalous ei kuitenkaan kehity yksinään, vaan rinnalla kulkevat myös esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergia sekä liikenteen sähköistyminen”, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) johtava tutkija Saija Rasi sanoo .

Vetytalous tarvitsee vahvaa tahtotilaa, investointihalukkuutta ja innovaatioita.

Vetytalouden hidasteena ovat investoinnit

Vetytalouden suurimpia haasteita ovat investointien suuruus ja epävarmuus tulevasta. Rasi ja Kallberg korostavat, vetytalous tarvitsee vahvaa tahtotilaa, investointihalukkuutta ja innovaatioita. 

“Jotta vetyinvestoinnit toteutuisivat, tarvitaan selkeä tahtotila fossiilisista irtautumiseen sekä riittävästi uskallusta toteuttaa suuria infrastruktuurihankkeita”, Rasi tiivistää.

Keski-Suomessa vedyn kehitystyö on vielä alkutekijöissään, mutta rahoitusta on saatu muun muassa tuotannon, varastoinnin ja käyttöönoton tutkimukseen. Kallberg nostaa esiin esimerkiksi Seed Village -ohjelman, jossa keskitytään vihreän vedyn innovaatioihin ja ekosysteemien rakentamiseen.

“Olemme olleet alusta asti mukana eri teemaisissa Seed Village -ohjelmissa. Näen, että meidän tehtävä ammattikorkeakouluna on olla vuorovaikutuksessa alueen yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Näin pysymme kiinni yritysten rajapinnassa.” 

Tuhannen taalan paikka yrityksille ja innovaatioille

Vedyn suurimmat haasteet liittyvät sen varastointiin ja jakeluun. Vety on pieni molekyyli, joka vaatii korkeapaineista varastointia ja tiukkoja turvallisuusmääräyksiä. Teknologiset ratkaisut ovat kuitenkin kehittymässä, ja monella tasolla etsitään uusia keinoja vedyn hyödyntämiseen.

Tässä on miljoonan taalan paikka innovatiivisille yrityksille ja idearikkaille edelläkävijöille:

• Miten vihreän vedyn tuotantoprosessia voidaan tehostaa?
• Miten vetyä voidaan turvallista kuljettaa ja varastoida?
• Miten eri tavoin vetyä voi hyödyntää? 

Toisaalta vetytaloudessa on myös kilpailua: sähköistyminen ja vety voidaan nähdä osittain toistensa vaihtoehtoina. Rasi haluaa kuitenkin korostaa, että vedyn rooli ei rajoitu pelkästään energiantuotantoon.

“Vety toimii myös raaka-aineena, ja se tekee siitä monipuolisesti hyödynnettävän resurssin”, Rasi sanoo.

Vaikka vety näkyy tällä hetkellä lähinnä uutisotsikoissa, sen vaikutukset voivat olla konkreettisia tulevaisuudessa. Kallberg mainitsee esimerkkinä vetytankkausasemat, jotka voivat mahdollistaa vetykäyttöisten bussien, taksien ja henkilöautojen yleistymisen. Samalla vetytalous voi tuoda alueellisesti työpaikkoja ja investointeja.

Rasi puolestaan toteaa, että ihanteellisessa tilanteessa vety ei edes näy kuluttajalle – se vain mahdollistaa puhtaammat ja kestävämmät tuotteet.