IEA – International Energy Agency julkaisi syyskuun 2025 lopussa vuosittaisen Global Hydrogen Review 2025 -raporttinsa. Raportti ei tuonut esille mitään uutta ja mullistavaa, mutta se vahvisti kuvaa, jonka tunnistan: vetytalous kasvaa, mutta sen askeleet ovat vielä varovaisia.

Kirjoittaja
Tero Ijäs, Business Finland

Vedyn kysyntä on nousussa, mutta lähes yksinomaan vanhoilta tutuilla toimialoilta kuten öljynjalostuksessa. Uutta käyttöä on vain murto-osa. Tämä kertoo ennen kaikkea sen, että toimivia, elektrolyysiin perustuvia tuotantolaitoksia on vielä liian vähän. 

Samalla on kuitenkin nähtävissä ilmiö, joka saa optimistiseksi: teknologia kehittyy nopeasti läpi koko arvoketjun. Innovaatioita syntyy nyt – ei joskus kaukana tulevaisuudessa.

Silti investointipäätöksiä saadaan odottaa. Vaikka vähähiilisen vedyn tuotantoon on globaalisti tehty yli 200 investointipäätöstä vuoden 2020 jälkeen, tahti on ollut hitaampi kuin moni toivoi. Sama ilmiö näkyy Suomessa: suunnitelmia on runsaasti, investointipäätöksiä vähän sekä muutamia hankkeiden peruuntumisia on julkistettu.

Meillä on kuitenkin valtteja, joihin uskon: edullinen sähkö, kasvava uusiutuvan energian kapasiteetti, vakaat rakenteet ja merkittävät biogeenisen hiilidioksidin varannot. Näiden varaan voimme rakentaa kilpailuetua, jos uskallamme pitää katseen pitkässä pelissä.

LUE: Global Hydrogen Review 2025, IEA – International Energy Agency

Kiina dominoi kehitystä, muut hidastelevat

Kiinan asema vetytaloudessa on vahva. Se dominoi sekä elektrolyyserien tuotantoa, että käyttöönottoa. Tämä alleviivaa teknologisen kehityksen kulkua nykymaailmassa, jossa Kiinan suuri sisämarkkina sekä poliittinen voima luo edellytykset epäreilulta tuntuvalle nopeudelle ja skaalalle. 

Maailmanlaajuisesti elektrolyysereitä on otettu käyttöön yli 3 gigawatin verran (7/2025), josta Kiina on vastuussa yli 65 prosenttisesti. Kiinassa on lisäksi yli 60 prosenttia maailman elektorlyysereiden valmistuskapasiteetista. Kuinka Suomi, Eurooppa ja muut Länsimaat vastaavat? 

Kysynnän luomiseen tähtääviä toimia pannaan nyt täytäntöön, vaikkakin hitaalla tahdilla. 

Eurooppa on edelläkävijä vedyn käyttökiintiöiden asettamisessa liikenteelle ja teollisuudelle EU:n uusiutuvan energian direktiivin ja ilmailualan velvoitteiden kautta. Intia (keskittyen jalostukseen ja lannoitteisiin) sekä Japani ja Korea (keskittyen sähköntuotantoon) ovat myös käynnistäneet kunnianhimoisia ohjelmia. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) uusi nettonollapäästökehys voisi vauhdittaa vetypohjaisten polttoaineiden käyttöönottoa merenkulkualalla. 

Voidaanko tästä luoda voittava valtti Euroopalle kun pelataan pitkää peliä? Vai kaatuvatko yritykset kilpailukyvyn puutteeseen ennen sitä?

LUE: Vetytalous Suomessa – Yrityksille vety on uusi mahdollisuus